keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Maanvaraisesta alapohjasta rossipohjaksi // The base floor structure


Olen täällä blogissa muutamia kertoja huokaillut meidän torpan alapohjaa, ja ihmetellyt sitä, osin pelännytkin. Haju on kiusannut minua, vaikka moni on sanonut, ettei sisäilma haise homeelle.  Hajun kuitenkin tuntee nenässään, joka kerta, kun sisälle astut vähänkään pidemmän poissaolon jälkeen. Talvella yskin ja henkeä ahdisti aika ajoin - varsinkin, kun uuneja lämmitettiin paljon. Kevättalvella päätettiin lopettaa jahkailu, ja tilata paikalle asiantuntija. Loppuisi meidän jahkailu siihen. Ja uskallettaisiin tehdäkin jotain.

Ja niin saapui eräänä iltana arkkitehti paikalle. Itse katselmus oli mielenkiintoinen; oli ilo kuunnella kerrankin sellaista rakennusalan ihmistä, joka ei laittaisi kaikkea heti uusiksi. Vaan mielummin odottaisi ja katselisi, miten pienet toimenpiteet auttavat. Tämä asia tuli esille tosin enemmän muissa asioissa kuin alapohjan korjauksessa - mutta kuitenkin.

Pari viikkoa käynnin jälkeen saimme katselmuksesta muistion. Ajattelin jakaa muistiosta faktat myös teille; jos vaikka joku joskus etsiikin juuri samankaltaiseen ongelmaan ratkaisua. Ja taltion sen asiat tänne meillekin talteen vastaisuuden varalle.

Ongelma ja tavoitteet tiivistetysti:

"Tilaaja otti allekirjoittaneeseen yhteyttä vapaa-ajan asunnon sisäilmassa havaitun hajuhaitan vuoksi. Torppa on ollut tilaajan omistuksessa vuodesta 2015 ja hajuhaitta on ollut voimakkaimmillaan talvella. Epäilyksenä oli, että sisäilman haju on peräisin alapohjasta. Katselmuksessa oli tavoitteena löytää syy hajulle ja miettiä mikä olisi tilanteeseen sopiva tapa korjata hajuongelma."

Havainnot:

"Oletettavasti 1900-luvun alussa rakennettu torppa sijaitsee etelään laskevassa rinteessä. Hirsirakenteinen puuverhottu torppa on perustettu nurkkakivien varaan. Vesikatteena on betonitiili, joka on asennettu sitä edeltäneen pärekatteen päälle. Nurkkakivien välit on valettu umpeen betonilla ja alapohja on maanvarainen. Alapohjan alkuperäisyydestä ei ole tarkkaa varmuutta. Se voi olla myöhempien vuosikymmenien muutos (1940-50-luku), mutta alkuperäisyyskään ei ole tällä tietoa suljettu pois. Ryhdikäs rakennus on hieman kallistunut etelään alarinteen suuntaan. Nurkkakivien ja betonivalun väliin on syntynyt liikkeen johdosta rakoja. Maanpinnan ja ulkoverhouksen väli on rakennuksen pohoispuolella noin 10 cm ja vastaavasti rakennuksen etelän puolella noin 50 cm. 

Alapohjan rakenne ylhäältä alas: lattialauta 30 mm, kutterinpuru ~50 mm, tuohi, kiven sekainen sora ~200 mm, tuohi, kivensekainen sora, perusmaa. Sisäilman hajuhaitan lähde paikannettiin katselmuksessa alapohjan alempaan tuohikerrokseen. Tuohi oli alapinnaltaan kostea maaperästä nousevan kapillaarisen kosteuden aiheuttamana ja tuoksu oli sama kuin sisäilmassa havaittu. Tuohen alapuolinen maa-aines oli samoin kostea. Alemman tuohen yläpuolella olevat rakennekerrokset olivat kuivat eikä niissä ollut havaittavissa mitään rakennevaurioita.


Ote korjaussuunnitelman lähtötilanteesta. Antti Nyman, 2016.


Rakennuksen luonnolliset painesuhteet aiheuttavat sen, että sisätilan yläosassa on ylipaine ja vastaavasti lattian rajassa alipaine. Lämmin ilma kylmää kevyempänä nousee ylös ja kylmä painuu alas. Sisäilman hajuhaitta johtuu ilmavuodosta, joka tulee alipaineisen lattian kautta. Voimakkaimmillaan alipaine on lämmityskaudella, jolloin lämpötilaerot ovat samoin suurimmillaan. 

Sisäilmassa oleva hajuhaitta on siis peräisin alapohjassa olevasta tuohesta ja tuohen muodostama haju johtuu siihen maaperästä kapillaarisesti nousevasta kosteudesta ja sen aiheuttamasta lahoamisesta. 

Tilannetta on parannettu tekemällä korvausilmaventtiilit jokaiseen huoneeseen, mutta tämä ei täysin poista ongelmaa. Jotta alapohjasta ei aiheudu ilmavuotoa rakennuksen sisälle, tulee ilmansulun olla lattialautojen alapuolella täysin tiivis. Erityisen merkittävä on lattian ja seinän ilmansulun yhtenäisyys."

Suositeltavat jatkotoimenpiteet:

"Ongelman korjaaminen vaatii alapohjan korjaamisen minimissään siten, että voidaan varmistua alapohjan tiiveydestä. Alapohjan tiivistäminen edellyttää lattioiden aukaisemisen ja ilmansulkupaperin asentamisen ja sen limittämisen seinien ilmansulkuun. Tämä korjaustapa ei kuitenkaan poista varsinaista ongelmaa eli kosteuden nousua alimpaan tuoheen ja sen aiheuttamaa maatumisesta johtuvaa hajua. Käytännössä ilmansulun saaminen täysin tiiviiksi on lähes mahdotonta useiden eri liitoskohtien vuoksi.

Varsinaisen ongelman korjaaminen edellyttää alapohjan kokonaisvaltaista korjaamista siten, että kapillaarinen kosteudennousu saadaan estettyä. Korjaaminen voidaan tehdä vaihtamalla alapohjan maa- ainekset sellaisiksi, että kapillaarinen kosteuden nousu estyy. Mikäli alapohja on alkuperältään maanvarainen, voidaan tätä vaihtoehtoa pitää tavoiteltavana. Maanvaraiseen laattaan liittyy kuitenkin aina riski maaperästä tulevaan ilmavuotoon ja sen mukana tuomaan epäpuhtauksiin. Toinen vaihtoehto alapohjan korjaamiseen on muuttaa se tuulettuvaksi rossipohjaksi. Tämän mahdollistaa rakennuksen riittävä korkeusasema ympäröivään maanpintaan nähden.

Rakennuksen ympärillä oleva maanpinta tulee muotoilla siten, että sade- ja sulamisvedet eivät rasita rakennuksen alapohjaa. Maanpinta tulee kallistaa rakennuksen ympärillä 1:20 vähintään 2 metrin matkalta. Rakennuksen ympärille tulee asentaa routasuojaus 2x50mm XPS eristettä noin 1m etäisyydelle rakennuksesta, routasuojauksen päälle tiivis vettä läpäisemätön maakerros. Alapohjan korjaamisen yhteydessä nurkkakivien perustus tulee tarkistaa ja tarvittaessa nurkkakivien perustusta parantaa vaihtamalla maa-aineksia nurkkakivien alta. Räystäskourut ja syksytorvet tulee asentaa ja varmistaa  sadevesien laskeminen pois rakennuksen lähistöltä. Edelliset toimenpiteet ovat riittävät rakennuspohjan kuivana pitämiseen, joten salaojien asentamiseen ei ole tarvetta.

Alapohjan muuttaminen tuulettuvaksi edellyttää maa-ainesten kaivamisen rakennuksen sisältä siten, että alapohjan vapaa korkeus 150 mm lecasoran asentamisen jälkeen on minimissään 300 mm. Lecasoran ja perusmaan väliin asennetaan suodatinkangas. Betoniseen perusmuuriin sahataan tuuletusluukut 2 kpl/ julkisivu. Tuuletusluukkujen koko on 150x150 mm mahdollisten puisten karmien sisäpinnasta mitattuna. Perinteisesti tuuletusluukut pidetään avoinna sen aikaa vuodesta kun läheisten järvien vedet on vapaat. Vastaavasti jäiden aikana luukut pidetään kiinni."



Ote korjaussuunnitelmasta. Antti Nyman, 2016.





Eli tiivistetysti:

Torpan rakenteet ovat kunnossa, mutta huoneilma ei ole välttämättä sitä parasta mahdollista hengittää. Tiedossa on joko runsaasti lapiohommia tai onnekkaammassa tapauksessa erittäin tehokas imuriauto (ongelmana suhteelliset suuret kivimurikat maapohjassa) - ja sitten rossipohjan rakentaminen.

Loppuun vielä pakko painottaa, että vaikka käynti lähinnä vain vahvisti omia ajatuksiamme korjauksen tarpeesta ja uudesta rakenteesta, kannatti siitä maksaa. Tärkein syy on varmasti siinä, että uskallamme nyt tehdä jotain, emmekä pelkää, että teemme väärin tai turhaan. Mutta kaupan päälle saimme vielä ylimääräisiä kaupantekijäisiä, kuten:

* * *

Tämän arkkitehdin painostuksesta ymmärsimme, että pontilliset lautalattialankut todellakin voi irrottaa lattiasta ilman, että menevät rikki.  Säästämme siis euroja uusien lattialankkujen ostamisessa.


Tämän arkkitehdin ehdotuksesta emme lähde korjailemaan katon aluspuitteita heti ja pelkää katon vuotavan jostain, vaan katsomme, miten jo tekemämme toimenpiteet auttavat (puiden kaato talon reunalta ja sammalten poisto katosta ja katon puitteista).  Säästämme kenties myös tässäkin euroja ja työtunteja.



Ettei vanhaa betonitiilikattoa kannata lähteä vaihtamaan. Jos on rikkinäisiä tiilejä, vaihtaa uuden tilalle - ja jos ei samanlaista löydy, siirtää vaikka tiilejä niin, että reunalle tulee erilaisia tiilejä ja hyödyntää vanhoja tiilejä rakenteen keskellä. Katon uusiminen; todellakin eurosäästöjä!



Tämän arkkitehdin ansiosta tunnistamme, että kanalamme on vanhaa, vaikkakin vähemmän yleistä, pölkkysavirakentamista. Emme lähdekään siis laudoittamaan kanalaa - vaan huomattavasti halvempaa savirappausta vain päälle, ja hienoa tulee!



Tämän arkkitehdin ansiosta muistui myös mieliimme, kuinka paljon olemme jo tehneet; kuten poistaneet muovimattokerrokset lattioilta, poistaneet sammaleet katoilta, raivanneet rakennusten reinustat pensaista ja puista, lapioineet maata torpan reunustalta pois. Nyt olisi hyvä myös seurata, miten nuo kyseiset toimenpiteet auttavat. Eikä vain hutkia lisää...!

Toisaalta arkkitehdin ansiosta ymmärsimme, että omat voimamme ja aikamme eivät vain riitä kaikkeen. Esimerkkinä talon ympäristön maan muotoileminen lapion voimin on niin suuri prosessi, että sitä työtä on jo tulossa tekemään iso kone kera ammattitaitoisen miehen. Joistain periaatteista on siis tingittävä, ja olen toisaalta tyytyväinen itseeni, että periksiantamaton luonteeni antaa näemmä myös joskus periksi...

* * *

Tässä siis ilmainen mainos perinnerakentamisen ammattilaisten hyödyllisyydestä. Ja jos kiinnostuit juuri meidän käyttämästä arkkitehdista, hänen taustoistaan voit lukea lisää täältä.

Architect visited us. Now we know the structure of the base floor - and also how fix it!


_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebookPinterestTwitter and YouTube!

2 kommenttia:

  1. Hienoa, että tuollaista osaamista löytyy ja hienoa on myös se, että sitä osataan käyttää, eli hatunnosto teille! Te olette kyllä tehneet jo paljon siellä torpalla, ihan hiki tulee lukiessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu ;) Se on muuten jännä, että konkreettista tavaraa on helpompi kuluttaa kuin palveluja! Meidän kokemukset ovat kyllä ollut kaikilta osin aina olleet vain positiivisia; vähän niin kuin ostettuja oppitunteja saisi - ja vieläpä aiheesta, joka oikeasti kiinnostaa ;)

      Poista

Olen iloinen, jos jätät ajatuksesi!