tiistai 20. helmikuuta 2018

Viime vuoden sato ruokapöytään // The Build-Up of our Garden Plot

30.7.2017. Yrittimaa kituutteli kesällä jotenkuten suuren koivun varjossa.


Postaus sisältää kasvimaan "kasvutarinan" viime vuodelta kuvina - sekä mietteitä siitä, miten tyhjentää täpötäysi arkkupakastin viime kesän sadosta - ennen kuin seuraavaa satoa saadaan alkaa korjaamaan.

Arkkupakastin siis tupaten täynnä satoa - samoin kuiva-ainehyllyillä kuivattua satoa, ja näin kevään kynnyksellä on viimeistään aika tarttua toimeen, jotta saamme seuraavan vuoden sadonkin mahtumaan pakastimeen! Näillä eväillä parannamme varmasti omavaraisuuttamme tulevina kevätkuukausina köyhänlaisten talvikuukausien jälkeen.

Vappupäivä 2018: Kasvimaan kehikot rakennettuna ja mullan kärräys kasvupaikoille aloitettu. Kehikot rakennettiin vanhoista navetasta löytyneistä laudoista, joita on ilmeisesti käytetty tilalla jonkin aikaa hevosautauksien rakenteina. Multa jouduttiin vielä tilaamaan paikan päälle. Tulevina vuosina tavoite on tässä suhteessa omavaraisempi; ensimmäinen komposti on ääriään myöten täynnä ja voidaan tyhjentää tulevana keväänä kasvimaalle.
Toukokuun loppupuoli 2017: Kaksi kasvualaa täynnä multaa (toinen viime vuodelta) ja perunat sekä osa kasvien siemenistä kylvetty. Tiilipolun rakennus aloitettu.


Ainoa haaste on pakastin, joka sijaitsee kaupunkikodissa - ja aika kokkaamiseen, joka ajoittuu yleensä viikonloppuihin torpalle. Vaatii siis suunnitelmallisuutta, jotta saan ainekset hyödynnettyä viikonloppuisin - tai pakastinta torpan sisätiloissa. Epäilen, ettei pakastin mahdu torppaan kovin hyvin, joten tämän boheemin emännän on nyt opeteltava järjestelmällisyyttä.

Jos teiltä löytyy vinkkejä seuraavien ainesosien helppoon ja nopeaan hyödyntämiseen, olen kovasti kiitollinen. Olen todella aloittelija näissä asioissa, joten kaikki vinkit ovat aina tervetulleita!

9.6.2017: Kasvualustojen ympärille levitetty sanomalehdet, ja näiden päälle puuhaketta. Lasten kasvimaa etualalla saa myös siemenet maahan. Potut alkavat nostaa päätään. Kasvimaa todettu hauskaksi leikkipaikaksi ja krokettimailat toimivat hevosina.

Punaviinimarjat. Mehustan kesän janojuomaksi. En siis stressaa näistä vielä.

Mustikat, mansikat, vadelmat ja mustat viinimarjat. Jätetään hedelmät tiskille, ja syödään näiden sijasta marjoja. Käytän smoothien, rahkan, puuron sekä luonnonjugurtin maustamiseen. Käytän kakkujen täytteeksi - ja mitä jos kokeilisin ensimmäistä kertaa elämässäni (sitten kotsan tuntien) marjakeiton tai -kiisselin tekemistä? Viime vuonna kirjoitin täsmälleen tämän saman tavoitteen marjakeitosta, joten ehkä nyt olisi ryhdistäydyttävä.

Puolukat. Survon ja käytän ketsupin korvikkeena ruuan kaverina. Tätäkään en tehnyt viime vuonna kuin pienen satsin kerrallaan - ja sitten asia taas unohtui. Jatkossa olisi hyvä tehdä survos heti pakastaessa; tulisivat nopeammin ja helpommin käytettyä. Sain myös edelliseen postauksen kivan vinkin puolukka-vanilja-smoothiesta, ja testasin jo tätä hieman mukaillen! Soodan ja suolan lisääminen mukaan oli uutta - ja toimi! Kiitos siis vinkistä Lezzie!

Talviomenat: Näistä taidan jo luopua. Ovat jo niin heikossa kunnossa. Viedään torpalle peurojen syötäväksi.

Välillä tekee myös huteja. Sain anopilta maa-artisokan juuria ja yritin, jos saisin ne kasvamaan olkien alla ilman sen kummempaa maan muokkausta. Ei onnistunut - osin varmaan siksi, että eivät nämä olleet olkia vaan kuivattuja heiniä. Onkohan näillä eroja? Tulevana keväänä yritän uudelleen, mutta kerronpa tästä kokeilusta sitten myöhemmin.


Omenasoseet: Iltapalaksi lapsille kera kerman? Puuron kaveriksi, kyllä! Aamupalaksi kera tuorepuuron? Tuleeko jotain muita kivoja reseptejä mieleen omenasoseesta? Piirakan voisi toki joskus tehdä, kun saadaan vieraita kylään - mutta sitä tarkoitusta varten löytyisi pakasteesta myös omenaviipaleita.

Jättikurpitsoista tehty sose: Makea piirakka ei ollut meidän juttu, joten ajattelin kokeilla kurpitsasosekeittoa. Löysin tämän ohjeen sekä tämän ohjeen, jotka sisältäisivät aika perusraaka-aineita. Perunaa ja porkkanaa voisi varmasti kaveriksi sekoittaa, ja inkiväärin ja chilin kanssa keittoon saisi vähän potkuakin. Onko teillä jotain suosikkireseptiä, miten kurpitsasosetta voisi käyttää?

Pakastetut härkäpavut: Paahdetut härkäpavut eivät oikein onnistuneet, joten ajattelin kokeilla kevään tullen ainakin härkapapupihvejä, joita useammat vinkkasivat tekemään viime postauksen yhteydessä. Onko muita hyviä suosituksia, miten hyödyntää keittämisen jälkeen pakastettuja härkäpapuja?

11.6.2017: Perunoiden lisäksi myös vanhalla kasvimaalla näkyy orastavaa kasvua.


Mustajuuret: Lukemani mukaan näitä tosiaan voi hyödyntää vielä keväällä maan sulattua! Tein syksyllä uunivihanneksia, joissa mukana oli myös mustajuurta. Oli todella hyvää, joten hyödynnän aikakin näitä kokemuksia jatkossa.

Tillit: Nämä pitäisi muistaa, kun tekee kalaruokaa - ja ottaa mukaan kaupunkikodista torpalle, sillä torpalla kalaa usein uunissa laitetaan.

Kuivattu minttu: Teetä - mutta mitä muuta? Onko kivoja vinkkejä, mihin tätä käyttäisi ja hyödyntäisi? Oletteko kokeilleet kuivattua minttua smoothiessa?

Salvia: Viime postauksessa vinkattiin käyttämään esim. härkäpapupihveissä mausteena sekä kanaruuan mausteena. Luin, että voi käyttää rohtona (esim. teen muodossa) tai mausteena liharuokiin, mutta toisaalta ei suositella lapsille käytettäväksi. Olettekohan te moisesta kuulleet? Sain isältäni juuri peuran lihaa, joten kenties salvia kera rosmariinin sopisi kivasti lihan mausteeksi? Summa summarum: Otan mielellään lisävinkkejä vastaan!

28.6.2017: Perunat ovat viimein saaneet kasvuun vauhtia. Ensimmäiset perunat syötiin heinäkuussa.


Kanerva: Tätä oli tarkoitus nauttia kamomillateen sijasta iltaisin - mutta minnehän nämä piilotin. Ehkä ne löytyvät vielä ennen kevättä..

Rohtosuopayritti: Tätä piti testata pyykinpesussa. Kokeilu on unohtunut ja silmät tottuneet roikkuviin yrtteihin puuhellan yläpuolella. Yritän muistaa nyt ottaa yrtit mukaan kaupunkiin, jossa pyykit pestään.

Kehäkukat: Tavoitteena olisi tehdä näistä kehäkukkaöljyä ja -voidetta, mutta hommaan ei ole oikein riittänyt energiaa. Löysin ohjeita näiden tekemiseen Unelma omavaraisuudesta -kirjasta, ja huomasinkin nyt, että öljyyn tarvitsisin vain rypsiöljyä. Kehäkukkavoiteeseen tarvitsisin mehiläisvahaa. Pitääkin miettiä, mistä sellaista saisin.

Nokkonen: Nokkosmukanakas uunissa oli todella hyvä. Resepti taisi olla mukaelma monesta eri ohjeesta, mutta mikä tärkeintä: pellilliseen tuli vain pari ruokalusikallista nokkosta (ei liian vahvaa makua) ja mukaan pieniä hippusia fetajuustoa sekä kauramaitoa. Yrttejä taisin ripsiä myös mukaan mututuntumalla. Nokkoskeittoa voisi kokeilla, samoin nokkoslettuja ja -sämpylöitä; kiitos viime postauksen vinkkien antajille! Jos sinulla on vielä muitakin hyviä ohjeita nokkosen hyödyntämiseksi, otan ajatuksia ilolla vastaan!

17.9.2017: Kasvimaa viimeisimmillään; sadosta suurin osa on jo korjattu.


17.9.2017: Perunamaa mullalla - kuukausimansikat kukkivat. Kasvimaan keskellä oleva koivu suojasi valitettavasti kasvimaamme sateilta niin tehokkaasti, että puu kaadetaan talven aikana - mahdollisesti jo tänään! Vaatii kuitenkin ammattilaisen apua, sillä puu on lähellä taloa ja juuri rakennetun kasvimaan keskellä. Jälkiviisaana kyseinen puu olisi pitänyt kaataa ennen yhdenkään kasvualtaan rakentamista paikalle.
Eihän tämä lopulta mahdottomalle näytä - mutta pakastimen täyteläisyys kieltämättä vähän pelottaa. Aloitankin siitä, että siivosin keittiön pakastimen, minkä jälkeen kuskasin sinne marjoja ja soseita syötäväksi kellarista. Helpommin saatavilla - todennäköisemmin syötävissä? Samoin muistin ottaa torpalle mukaan pakkasesta tavaraa, ja näin kovilla pakkasilla säilyvät hyvin kylmälaukussa kylmässä eteisessä - eli pakastinta sisällä ei edes tarvita.

Kevään omavaraisuuden parantamiselle on siis hyvät lähtökohdat olemassa! Näiden lisäksi huhti-toukokuussa päästään villivihanneksistakin nauttimaan; näistä kirjoittelinkin viime vuonna täällä. Viime vuonna vuohenputki ja nokkonen tulivat hyvin hyödynnettyä, mutta muiden osalta en onnistunut. Tänä vuonna yritän ajoissa hyödyntää etenkin kuusenkärkät ja tehdä niistä siirappia - viime vuonna heräsin asiaan liian myöhään.

Kuukausimansikat kasvoivat kuivattujen heinien suojissa kesän aikana hitaasti, mutta varmasti. Heinät keräsimme navetan ylisiltä.

17.9.2017: Tiilipolku viimeisteltiin valmiiksi syksyllä ja ensimmäisten pakkasten aikaa alkoivat polun tiilet murentua. En siis voi suositella - vaikka yritimme alle laittaa hiekkaa, jäi vesi liiaksi seisomaan tiilien päälle ja jäätyessään alkoi murentaa tiiliä. Tiilet olivat kuitenkin rikkinäisiä ja hauraita jo paikalle asennettaessa (löytyivät metsästä kasattuna monen vuosikymmenen takaa), joten rahallisesti emme hävinneet - työtunneissa hävisimme tosin liikaakin.


Our garden plot was expanded threefold last year.
 These pictures show the major changes during spring and summer.



_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebookPinterestTwitter and YouTube!

16 kommenttia:

  1. Mulle ei tule nyt mieleen muita vinkkejä kuin se, että omenasose sopii tosi hyvin smoothieihin. Lisäksi sitä voi käyttää vaikka sämpylätaikinassa. Mulla on tapana tehdä omenasoseet ilman sokeria, ja varmaankin tästä johtuen lapset eivät siitä niin kauheasti tykkää. Smoothiessa he eivät kuitenkaan huomaa sitä, kunhan ei laita liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta; korvaa hyvin muun nestemäisen samalla! Pistän korvan taa tämänkin hyvän vinkin :)

      Poista
  2. Omenasose toimii kuulemma ruoanlaitossa porsaanlihan kanssa. En ole kyllä itse kokeillut. Leivonnassa voi käyttää pannukakun päällä ja kääretortun välissä kostukkeena. Sose sopii myös sämpylöihin. Reseptin saat varmaan netistä koska tätäkään en ole testannut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostavat hyville! Erityisesti omenasose sämpylöissä :)

      Poista
  3. Mustajuuren voi hyvin jättää talven yli maahan ja käyttää vasta keväällä ja osan voi jättää kasvamaan syksyyn asti.
    Kehäkukista voi tehdä sämpylöitä tai muitakin herkkuja.
    Omena on monipuolinen. Tee vaikka hedelmävoita,1kg omenaa, 1kg porkkanaa ja 0.5kg sokeria.
    Puolukasta saa hyvää ketsuppia. Kaikki ohjeet löytyvät kotikokki.net ja on siellä muitakin hyviä vihjeitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OI himskatti; tuo omenavoi kuulostaa mahtavalle! Pitää ensi vuonna kokeilla tätä reseptiä varmasti :) JA puolukkaketsuppi; jos vielä pakastimesta puolukkaa löydän, pitää kokeilla jo heti keväällä (kävi nimittäin niin, että puolukoita ei ollutkaan enää niin paljon kuin uumoilin :))

      Poista
  4. Olipa kiva lukea pieni pilke silmässä kirjoitettua tekstiä:)
    Voi olen kateellinen omenasoseesta, nokkosista ja punaisista viinimarjoista ja..ja...
    Teen itse omppusoseen pakkaseen aina ilman sokeria, ja se on kyllä ihan sellaisenaan kuin kiisseliä varsinkin kun laittaa pienen lorauksen kermaa tai maitoa annokseen. Meillä menisi sosetta vaikka kuinka paljon - ehkä eniten smootieihin, joita meillä tehdään monta kertaa viikossa. Niin ja sellaisenaan pannarin päälle (ja taikinan joukkoon) ja maustamattomaan jugurttiin:)
    Smootieihin uppoaisi meillä myös nokkosta - nyt joudun käyttämään kaupan pakastepinaattia, koska tämä kätevä emäntä ei ollut valppaana viime kesänä:D Nokkosta menisi meillä lättyihin ja suureen herkkuumme pinaatti..eikun nokkoskeittoon. Sitä ripottelisin ihan kaikkeen ruokaan pastoista munakkaisiin, jauhelihakastikkeeseen ja sämpylöihin. Se on ehkä kätevintä säilöä kuivattuna, jolloin ripauksia on helppo heitellä mihin vaan.
    Viinimarjat kuluvat meillä kaikki rahkaan, smootieihin ja kermaviilipiirakoihin - ne ovat jo kaikki popsittu tältä talvelta, eikä siis mehua ole tehty ollenkaan.
    Vanhat talviomenat käyvät varmasti vielä omenariisi- tai omenavispipuuroon, vaikka kyllä peuratkin näin talvella herkkunsa ovat ansainneet:)
    Heh, taisin vähän innostua:D Juttua riittäisi lisääkin, mutta yritän tässä jo vähän himmailla:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OI kiitos sinulle! EIkä ollut yhtään liikaa innostusta; luin kaikki ajatuksesi mielenkiinnolla :) JA kiitos eritoten nokkosen rohkeasta ripottelu -vinkistä! Pitää siis vain rohjeta ripottelemaan sitä vähän sinne tänne. Ehkä tässä tarvitaankin enemmän sitä kokeilua ja rohkeutta, ja pakastin on pian tyhjä :D

      Poista
  5. Pikkuhiljaa alkaa muotoutua kuva siitä, mitä kannattaa viljellä ja kuinka paljon. Kurpitsasose kävisi valtavan hyvin kahvikakkuihin kostukkeeksi, samoin leivän joukkoon. Nokkonenkin käy hyvin leipiin. Meilläkin on kellari täynnä hilloja ja omenasosetta, sillä niitä menee aika vähän. Kesällä on sitten tiedossa valtavat määrät niistä tehtyjä herkkuja ennen uutta satokautta. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurpitsasosetta voisi tosiaan kokeilla leipätaikinassa :) En ehkä vielä luovuta viime vuotisista viljelyrepertuaareista; koen, että pitää vain opetella käyttämään aineksia - ja sitä rohkeutta kokeilla. Ehkä pakastin torpalla auttaisi myös asiaa, mutta katsotaan, josko pärjättäisiin vielä vähän aikaa ilman sitä. Tsemppiä teille hillojen ja soseiden kanssa; ovat taatusti hyvä lisä kesätalkoiden kahvipöytään :)

      Poista
  6. Mielenkiintoisia nämä omavaraisuuspohdinnat! Puolukka tosiaan meilläkin survotaan suoraan pakkaseen. Sitten kun otetaan käyttöön, sokeroin. Kestää jääkaapissa viikkoja ruokien kylkiäisenä ja aamupuuron kanssa syön myös survosta. Tällaiset väkevät marjat on henk.koht. hieman haasteellisia ja esim. viinimarjat meillä menee yhteisvoimin mehunkeittoon jo syksyllä ja mustaherukasta teen aina satsin hyytelöä.

    Seuraavaksi kiinnostaisi tietää, mitä kaikkea meinaat kasvimaalle kylvää ensi kesäksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustaherukkahyytelöä olisi tosiaan kiva kokeilla! Ja kyllä; pitäisi summata seuraavaksi tulevan vuoden suunnitelmat - josko sen aika olisi jo pian! Alkaa kylvöhommatkin painaa pian päälle ;)

      Poista
  7. Saitte perustettua hyvännäköisen kasvimaan! Hyviä vinkkejäkin sain muiden kommenteista. Tykkään, kun olette niin tolkuttoman energisiä, että remppaatte kahta paikkaa, hoidatte lapsia, käytte kai töissäkin ja vielä perustatte kasvimaan. Tuo koivu, josta kirjoitit, tosiaan ei yhtään sovi tuohon keskelle kasvimaata - sehän vie kauheasti vettäkin ja kasvattaa pian juurensa kasvulaatikoihin. Kaadoitteko sitä lopulta? Ymmärsin, että säilöt puolukkaa pakastamalla ja sitten mietit näitä ruokien roudaamisia. Puolukkaa ei tarvitse pakastaa, koska se säilyy survottuna omassa mehussaan ilman sokeria (sic!) seuraavaan kesään asti. Maku alkaa joulun jälkeen saada uutta tummempaa sävyä, mutta on edelleen hyvää. Hyvä tapa säilyttää puolukkasurvosta on pitää sitä 2-5 litran ämpäreissä, joissa puolukan pinta peitetään elmukelmulla. Aina kun puolukkaa otetaan, pinta tasoitetaan ja peitetään taas samalla muovilla. Näin puolukka hyvin vähän tekemisessä ilman hapen kanssa ja säilyy pidempään. Jos ei pidä siitä kevättalven puolukan happamemmasta mausta, voi tietysti osan puolukoista pakastaa. Minulla puolukkaa ei mahdu pakkaseen. Puolukkaämpärit ovat viileissä varastoissa ja yksi aina jääkaapissa - siksi sopivan pieniä ämpäreitä eikä niitä 10 litraisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos; ollaan kyllä aikamoisia touhuajia. Välillä ihan väsyttää, kun niin paljon olisi touhuamista - mutta sitten vähän levätään ja jatketaan taas uudella energialla ;) Kun tekee asioista, joista tykkää, jaksaa toisaalta tehdäkin! Ja kyllä me töissäkin käydään; rahaahan nämä projektit tuntuvat myös vaativan ;)

      Kiitos kovasti tuosta puolukkavinkistä! Pistän korvan taa; ensi vuonna voisin kokeilla ainakin osan jättämistä ämpäriin ja kelmun suojiin :)

      Niin ja koivu: se kaadettiin juuri viime viikolla. Sitä ei siis enää ole, ja ensi vuonna kasvun edellytykset ovat kasvimaalla toivon mukaan moninkertaiset viime vuoteen verrattuna :)

      Poista
  8. Hei, tässä omenasosemuffinssien ohje, jota olen paljon käyttänyt. https://leipomishullu.wordpress.com/2013/07/03/omenasosemuffinit/
    Meillä syödään paljon marjakiisseleitä, koska ne on helppoja ja todella halpoja. Sellaisenaan jälkiruokana/välipalana tai puuron kanssa aamuisin. Myös vispipuuroa teen usein puolukasta ja joskus mustikastakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti; pitääpä kehitellä tuosta ohjeesta vehnätön versio, ja katsotaan, miten onnistumme :) Kiisseliä pitäisi vain kerran tehdä - on varmasti helppoa, mutta miten se onkin meikäläiselle niin haastavaa edes yrittää ;) Nyt pistän asian pääsiäisen tehtävälistalle! Ja ollaan me niin kovasti kyllä viimeiset pari kuukautta syöty pakastinta tyhjäksi, että tällä vauhdilla onnistutaan tyhjentämään se ennen seuraavaa satoa :)

      Poista

Olen iloinen, jos jätät ajatuksesi!