tiistai 29. elokuuta 2017

Sisustussuunnittelua // Interior Design



Olen tarttunut itseäni niskasta kiinni, ja napannut kiinni langasta, jota ole haparoiden tavoitellut tässä useamman vuoden, pääosin tiedostamatta - osin tiedostaen.

Joskus useampia vuosia sitten googletin, minkälaisia sisustussuunnittelun koulutusmahdollisuuksia Suomessa on. Tulin lopputulemaan, että vaihtoehtoja on ammattikoulusta lähtien aina korkeakouluun asti. Kotikaupungista ei löytynyt kuitenkaan yhtään mielekästä vaihtoehtoa. Huokaisin helpotuksesta; minulla on jo kuitenkin hyvä koulutus, ja näin intohimo säilyy varmasti intohimona, eikä siihen paadu. Mutta kuinka kävikään?



Muutama vuosi takaperin huomasin, että Turussa oli alettu järjestään Sisustusakatemian sisustussuunnittelun kursseja. Tutkin tarjontaa, mutta ei; maksullista - ja ei, en kyllä jaksa juuri nyt.

Mutta niin ne tipat muodostavat lopulta virran, joka vie mukanaan. Tänä syksynä oli sellainen tunne, että nyt kaipaan vaihtelua ja uutta haastetta elämään. Leipätyöni on virkamiesmäistä, lankojen järjestelyä ja kiinni pitämistä. Konsulttivuosien jälkeen huomasin kaipaavani suunnittelua, ideointia, visiointia - ja enemmän kauniita asioita ja ehkä myös enemmän tarttumapintaa tavallisen ihmisen arkeen, kun leipätyössäni tarttumapinta on lähinnä muiden virkamiesten ja politiikkojen suuntaan.



Ja niin asiasta keskusteltiin, ja sain mieheltäni parhaimman joululahjan ikinä; yhdessä päätimme käyttää yhteisiä rahojamme - ja yhteistä aikaamme - ja ilmoittauduin Sisustusakatemian sisustussuunnittelu-kurssille. Edessä on vuoden projekti - mahdollisesti kahdenkin, jos en kykene kaikkia harjoitustöitä koostamaan työn ohessa ensimmäisen vuoden aikana. Opetus tapahtuu pääsääntöisesti iltaisin ja viikonloppuisin, joten työn ja kurssin yhteensovittamisen pitäisi ainakin teoriassa onnistua.

Olen innoissani; saan aivan takuulla uusia idoita niin kotimme viimeistelyyn kuin torpan sisustamiseen. Toki vuosien varrella on kokemusta ja näkemystä tullut, mutta että ammattilaiset ovat neuvomassa sinua ja ohjaamassa harjoitustöitäsi. On opintoja muun muassa valaistuksesta, pinnoista, erilaisista materiaaleista - ja ohjelmista sekä piirrustustekniikoista, joilla suunnitelmia havainnollistaa. Suorastaan kutkuttavaa, sillä eihän siinä voi muuta kuin kehittyä ja saada uusia ideoita!



Tähän asti olen hakenut elämässäni uusia sisustussuunnittelukohteita hankkimalla aina uuden kodin - tai viimeisimpänä vapaa-ajan kodin. Nyt kuitenkin tuntuu, että en jaksa olla aina elämässä näiden toteutusten keskellä, jatkuvassa keskeneräisyydessä. Toisin sanoen: ehkä niitä suunnittelukohteita voisi löytyä myös muilta - ja ehkä minulla voisi olla heille jotain annettavaa? Ken sen tietää. Vuosi kertoo varmasti paljon. Pessimisti sisälläni toteaa tähän, että Suomi on pullollaan wanna bee sisustussuunnittelijoita. Optimisti sisälläni toteaa, että tartu unelmiin. Eivät ne ehkä vie juuri sinne, minne aluksi ajattelit - mutta uskon, että jotain ne antavat. Vähintäänkin uusia virikkeitä aina toukokuulle asti, kunnes kurssi loppuu.



Blogissani viime vuosi on ollut sisustuksen ja kauniiden asioiden osalta hieman hiljaisempi. Torpalla on rakennettu pohjia ja rakenteita, joiden päälle sisustus tuo sen viimeisen silauksen. Samoin torpan pihamaalla aika on mennyt ns. pohjien rakenteluun; tulokset alkavat näkyä vasta vuosien kuluttua, kun kasvit kasvavat. Kotona puolestaan kaikki on seisonut, sillä energia on käytetty kuiviin torppaa ja sen pihamaata kunnostaessa. Sivulauseista olette varmasti huomanneet välillä sen syvän huokauksen, kun mietin pintojen viimeistelyä - ja milloin siihen vaiheeseen pääsemme.



Ehkä tulevana vuonna alkaa viimein tapahtua myös pintojen osalta. Ainakin olemme päättäneet, että kaupunkikotimme ns. näkyvimmät kohdat viimeistellään tänä syksynä - ja kannustimena olen luvannut eräälle lahjakkaalle valokuvaajalle, että hän pääsee kuvaamaan kotiamme - ja kenties saa myytyä jutun lehteen. Kyllähän tuohon merkkipaaluun pitää siis listat olla kunnossa ja rakennusluvissa kaupungin leimat päällä - eikös joo?

Että tällaista! Ja kuvituksena torppamme sisäpintoja; paikat alkavat olla sähkötöitä lukuun ottamatta valmiita viimeistelyyn: pinkopahvitusta, ehkä lumppupaperia, tapetointia, maalausta ja listoja. Näihin siis uusia virikkeitä kurssilta, ja katsotaan, miten viime vuonna hahmottelemilleni suunnitelmille käy!




Something new and interesting is going to happen soon;I will begin interior design studies this autumn! We'll see after studies, what kind of interior will form in our farm house. The ground work is soon done; after that we can finally paint, hang wallpapers and decor these rooms. Sounds so nice!



_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _


Mrs Sinn also in InstagramFacebookPinterestTwitter and YouTube!


14 kommenttia:

  1. Hei onnea valinnastasi! Itse olen ko. kurssin myös käynyt ja hyötyähän siitä on ollut :)
    Parit niksit olen kaverillekkin antanut, josta blogissakin juttua juuri tänään!

    https://sanseblogi.blogspot.fi/2017/08/sisustusideoita-kaverilla-kylassa.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla; pitääpä käydä kurkistamassa blogiasi! Rohkaisevaa kuulla, että kurssista on hyötyäkin :)

      Poista
  2. Vau, tosi hienoa, että lähdet tavoittelemaan unelmiasi! Ja sinulla on ihan takuulla annettavaa meille muille, täältä ruudun toiselta puolelta löytyy ehkä joku muukin kuin minä, jolta puuttuu tuollainen kyky visioida ja nähdä asioita uudella tavalla. Onnea matkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos Anu kauniista sanoisasi! Ja kiitos onnentoivotuksista; sitäkin tarvitaan, varsinkin arjen paletin yhteensovittamisessa ;)

      Poista
  3. Kovasti iloa ja voimia uusiin opintoihin! Tosi kivoja ja kauniita kuvia torpalta! Ihanaa syksyä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria <3 Torppa alkaa pikkuhiljaa saada muotonsa; vielä pintoja ja viimeistelyä, ja uskon, että lopputulema on juuri tälle torpalle sopivan näköinen :)

      Poista
  4. Paljon onnea ja tsemppiä uusiin ihaniin tuuliin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos; ja kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa myös tällä kanavalla :)

      Poista
  5. Iloa ja intoa opintoihin!

    Samaisen Sisustusakatemian kurssin Turussa olen itsekin suorittanut. Joskin siitä on jo 5 vuotta aikaa (kääk).

    Rohkeimmat kurssikaverit alkoivat heti kurssin jälkeen samantien markkinoida sisustussuunnittelupalveluita, mutta itselläni oli joku tarve ihan vaan itseäni varten hankkia virallinen ammattinimike, joten jatkoin saman vuoden syksynä opiskelua ja suoritin sisustusalan ammattitutkinnon. (Ja samalla mielessäni kadehdin heittäytyjiä, jotka vaan ryhtyvät heti hommiin ja miettivät vasta sitten, osaavatko :). Itse olen sellanen varmistuksenvarmistuksenvarmistelija, jonka pitää muka aina ensin osata täydellisesti ennenkuin uskaltaa mainostaa itseään).

    Innostuminen on ihanaa ja se tunne välittyy sieltä tänne asti <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö, onko siitä 5 vuotta, kun katselin, että se kurssi oli tullut Turkuun - kääk. Hitaasti on minullakin ajatukset vahvistuneet ;)

      Näin olen kuullut, että osa on ollut kurssin jälkeen hyvinkin määrätietoisia. Itse otan tämän ainakin näin aluksi inspiraationa, ja katson, kuinka paljon tämä kiinnostaisi ihan ammatillisessa mielessä. Minulla on hyvä päivätyö, josta kokonaan luopuminen olisi toooosi iso juttu - mutta ehkä jotain sen rinnalle, tuomaan piristystä ja erilaisia projekteja...? Ken tietää. Aika näyttää :)

      Päädyitkö sinä lopulta alalle koulutusten jälkeen? Ja mille työ on maistunut?

      Poista
    2. Päädyin perustamaan sivutoimisen (sistuspuolen) toiminimen ja kaunis ajatus oli tehdä sitä osa-aikaisesti päätyön ohessa, mutta ikävä kyllä, homma kaatui omaan mahdottomuuteensa, koska johti siihen, etten pystynyt keskittymään kumpaankaan työhön kunnolla, josta seurasi huono omatunto ja ylimääräinen stressinaihe. Ja tarkoitus oli alunperin nimenomaan saada tuosta sistushommasta iloa, eikä lisää negatiivista kuormaa. (Eikähän asiaa helpottanut sekään, että samaan aikaan kaiken kanssa meillä kotona syttyi tulipalo, joka tuhosi kyllä elämän aika totaalisesti hetkellisesti).

      Päätin sitten lopulta luopua toiminimestä, kun alkoi koko sisustus-sana kääntyä itseään vastaan. ja se oli ilmeisen hyvä päätös, koska nyt on taas iloinen mieli ja sisustuskin kiinnostaa :D. Ja auttelen ystäviä, jos apua toivovat. Ihan vaan auttamisen ja tekemisen ilosta, kun kotona ei sitä sisustettavaa kumminkaan loputtomiin riitä.

      Sun ajatukset kuulostaa järkeviltä. Ja olen ihan varma, että onnistut paremmin kuin minä <3

      Poista
    3. No jopa sinulle on tapahtunut! Ymmärrän kyllä, että pelkästään tuo elämäntilanne on ollut haastava - ja vaatii varmasti tarkkaa rajanveto, ettei mene päätoimi ja sivutoimi sekaisin ja aiheuta vain päänvaivaa. Mutta mukavaa, että sisustamminen on taas mukavaa, eikä jäänyt elinikäistä traumaa 😉

      Poista
  6. Juuri näinhän se menee: unelmat vaan palaavat aina uudestaan muodossa tai toisessa, jos joku juttu on sulle tarkoitettu. Onneksi olkoon uuteen mahdollisuuteen tarttumisesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jaana! Sinunkin tsemppaavat postaukset unelmiin tarttumisesta ovat varmasti myötävaikuttaneet asiaan ☺️

      Poista

Olen iloinen, jos jätät ajatuksesi!