sunnuntai 6. elokuuta 2017

Kesäpuutarha (+ kesäkuulumisia) // The Summer Garden










Elämäni pisin kesäloma on pian loppusuoralla. Kornia, sillä ajattelin, että tänä kesänä jos jonain voisi olla aikaa bloginkin päivittämiseen reaaliajassa. Mutta päätin päivittää sitten, kun sille tuntuu, eikä sille vain tuntunut koko kesänä. Olen nauttinut kesästä, auringosta, vapaista päivistä, pienistä kotimaan retkistä, puutarhasta, puuhastelusta, ruuanlaitosta - ja ennen kaikkea perheestä. On ollut niin mahtavaa olla lasten kanssa koko kesä; ikään kuin olisi pitkästä aikaa taas päässyt lähelle omia lapsiaan, aidosti. Tämän huomattuani ymmärsin, että viime talvi oli liian rankka. Ensi talvena jostain on nipistettävä, jotta aikaa ja energiaa jäisi lapsille enemmän.

Mutta itse asiaan: Tänään, ensimmäistä kertaa koko kesän aikana, vettä sataa ulkona kaatamalla, sisällä ei ole kiireisiä askareita, mitä tehdä. Nyt tuli viimein se hetki, kun avasin bloggerin päivittääkseni kuulumisia. Sitten menikin ajatukset mutkalle, kun aloin miettiä, mistä aloittaisin. Kesällä on tehty ja tapahtunut vaikka mitä, joten yhteen postaukseen en saa kuin riipauksen kaikesta tapahtuneesta.

Kuvia katsellessa päätin napata muutamia kesäkuvia puutarhasta teille katseltavaksi, ja kertoa tässä lomassa, mitä kesällä muun muassa tapahtui - ja joista sitten kerron teille enemmän toivon mukaan talven pimeinä päivinä.










Tämä kesä oli siinä määrin erilainen, että meillä ei ollut pakottavan suuria remontteja tehtäväksi, mutta teimmehän me silti paljon. Puutarhassa kasvimaata laajennettiin melkoisesti, muutamaa kukkapenkkiä muokattiin, maata tasoiteltiin muiden projektien lomassa ja etenkin kanalan ympäristöä siistittiin. Lapsille rakennettiin viimein leikkimökki aittaan, ja tupa sai uuden ikkunan. Sisäpinnoissakin päästiin eteenpäin, kun paneleita, listoja ja sähköjohtoja asennettiin paikoilleen aina tilaisuuden tullen.

Yksi suunniteltu toimenpide jäi tekemättä: kuistin alapohjan korjaus. Ymmärsimme, että siihen eivät resurssimme tänä kesänä riittäisi, ja projekti venyisi väkisinkin syksyyn. Viime syksystä viisastuneena päätimme siirtää kyseisen projektin siis kokonaan ensi kesäksi.



Kesä on ollut meillä erittäin kuiva. Kun muualla on satanut, tänne on vain luvannut sadetta. Sadepäivistä emme ole siis kärsineet, mutta kasvimaan kasvit ovat kärsineet sateettomuudesta. Hienot suunnitelmani omavaraisemmasta kesästä kosahtivat osin tähän kuivuuteen; salaattiakin aloimme saada omasta maasta vasta kesäkuun loppupuolella, ja perunoita saimme odottaa hyvinkin heinäkuun puoliväliin. Vasta nyt elokuun alussa porkkanat alkavat kasvaa kokoa, eikä punajuurista ole uskaltanut haaveillakaan. En ole kertaakaan tehnyt edes kesäkeittoa, sillä ajattelin, että saan tehdä sitä sitten enemmänkin kuin tarpeeksi, kun ainekset saadaan omasta maasta.






Enemmän omavaraisuutta on kuitenkin harjoitettu kuin milloinkaan aikaisemmin; pohjalta on tässä suhteessa palkitsevaa ponnistaa! Toukokuussa tein nokkoskeittoa, ja kesän mittaan olen kuivannut nokkosta talteen nuorista versoista. Keväällä sekä alkukesästä hyödynsin erityisesti vuohenputkea; aivan ihanaa muun muassa leivän päällä! Ruohosipulia olen hyödyntänyt alkukesästä asti; samoin raparperia, josta tein tarjottavaa vieraille ja mehua lapsille.

Heinäkuussa maasta alkoi saada salaattia, pinaattia, perunoita, tomaatteja, sipuleita ja herneitä; aivan mahtavia ihan vain sellaisinaan. Lehtikaalisato on ollut myös antoisa, kun olen varjellut kaalia koko kesän harson alla. Lehtikaalia on paistettu pannulla lisäkkeeksi kera sipulin ja paahdettu uunissa sipseiksi. Välipalaksi on nautittu reilut viikon päivät kirsikoita, ja aivan viimeisinä päivinä on saatu myös viinimarjoja ja vadelmia jugurtin ja puuron joukkoon. En ole edelleenkään saanut suunnitelmaa aikaan tulevan sadon säilömiseksi, joten siitäkin sitten postausta myöhemmin.



Tänä kesänä olen myös lukenut enemmän kuin monena viime kesänä yhteensä. Kirjallisuus on ollut kovin tieto- ja hyvinvointipainotteista, mutta se ei ole haitannut; kun jokin asia kiinnostaa, ei tietokaan tuota tuskaa! Parhaimmaksi kirjaksi listaisin Unelma omavaraisuudesta -kirjan; täynnä kiinnostavia ideoita ja tärkeää tietoa, jota olen imenyt täysin siemauksin. Rentouttavaa lukemista olen saanut Hygge - Hyvän elämän kirjasta. Olen oppinut tuntemaan itseäni taas asteen enemmän tätä lukiessani - ja ymmärtänyt, että ei ole aivan outoa, jos tykkää olla kotona, laittaa kotia ja viettää aikaa suhteellisen pienen, mutta sitäkin tärkemmän ihmisjoukon ympäröimänä. Kolmas kiinnostava kirja on vielä luvun alla; nimittäin Unelmahommissa-kirja. Herättelevä ja innostava opus, joka kannustaa miettimään uraansa uudelta kannalta. Jopa kadehdittavia ajatuksia ja sellaista rohkeutta, jota itse itsestäni välillä kaipaisin. Toisaalta tunnistan, että olen tällä hetkellä kovin ruuhkaisen elämäntilanteen keskiössä; kaikkeen ei heti kykene, mutta aina on tärkeää haaveilla ja asettaa itselleen jotain tavoitteita - kuten kyseisessä kirjassakin todetaan.

Nämä tällä kertaa; seuraavalla kerralla kohdennetummin sitten jostain projektista tai sadon korjuusta!








The summer in our farm house garden was beautiful - and gave us some food also to eat. More about our summer project later, when I have more time to sit inside. The rain just ended; time to go back outside!



_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _


Mrs Sinn also in InstagramFacebookPinterestTwitter and YouTube!





13 kommenttia:

  1. Mukava kun kirjoittelut pitkän tauon jälkeen! Olet keskittynyt elämään, ja niin pitääkin! Mullakin on vain jutunaiheita listattuna bloggerin luonnoksiin, täytyy iltojen hämärtyessä palata niiden pariin... Mukavalta näyttää ja kuulostaa teidän kesäpuuhat. Iloista elokuuta! 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle Maiju, ja kaikkea kivaa puuhaa myös sinun elokuuhun! :)

      Poista
  2. Valtavasti teillä on saatu aikaan! Upeita kasviksia ja vadelmia. Meillä on satanut aivan liikaa. Vadelmat ja mansikat ovat ihan liiskaantuneita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kurja! Mutta jospa se sitten seuraavana kesänä paistaisi - tai syksy olisi kauniin aurinkoinen :)

      Poista
  3. Ihana kuulla sinusta! Ja hyvä, että elämä on vienyt välillä mennessään, kyllä me täällä odotellaan kuulumisia 😊. En ole minäkään päivittänyt lomalla kertaakaan blogia, ei ole edes käynyt mielessä, on jotenkin helpottavaa olla, kun ei aina tarvitse miettiä, että saisiko tästä tai tästä aiheesta kirjoitettua jotain järjellistä...

    Ihania kuvia ja teillähän on kesän aikana ahkeroitu vaikka mitä, minulla oli mielessä tehtäviä lomalle, mutta enpä ole tehnyt, olen ihan oikeasti lomaillut, vaan huomenna on pudotus arkeen edessä, työt alkaa ja torstaina sitten koulut lapsilla, niin se on hurahtanut tämä kesä nopsasti...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa oikein hyvällä vain pelkkä lomailu :) Toivottavasti paluu arkeen oli suht kivuton; täällä ei ihan - mutta kyllä siitä selvittiin ;D

      Poista
  4. Satokausi on täälläkin tosi paljon myöhässä. Vettä ovat kyllä saaneet, mutta lämpö, se lämpö! Rikkaruohot ovat olleet kyllä varsin ahkeria ja meinasin jo lyödä hanskat tiskiin koko kasvimaan kanssa, ehkä ensi vuonna taas paremmalla menestyksellä.;)
    En ole muuten ennen perehtynyt tuohon hygge sanaan, nyt googletin ja totesin myös olevani melkoinen hyggeilijä.
    Te olette ahkeroineet taas niin kovin kesän aikana ja torpalla näyttää tosi kivalta. Ihanaa että paikka sai tuollaiset omistajat♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että hyggeily on tosiaan myös sun juttu <3 Ja onhan se helpottavaa kuulla, etten ole ollut ainoa epäonnistuja tämän kesän sadon kanssa - vaikken tätä kenellekään kyllä soisi... On onni olla torpan omistaja; olemme löytäneet toisemme, just love! ;)

      Poista
  5. Olipa kiva juttu- ja kuvapläjäys:)
    Kylläpä olette puuhailleet ja saaneet aikaiseksi paljon - kaikki kuulostaa niin mukavalta - parhaalta kuulostaa kuitenkin tuo tuo oleminen lasten ja perheen kanssa♥
    Kiitos kirjavinkkauksista:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tärkein on tosiaan perhe <3

      Kiitos sinulle, ja oli kiva, kun jätit kommentin :)

      Poista
  6. Omavaraisuudesta - pienestäkin - tulee niin palkitseva olo ja kaikki maistuu monin verroin paremmalta kuin kaupasta hankittu. Minulla osa kasvatuksista meni mönkään kylmyyden ja peurojen takia :(. Pitää suunnitella paremmin ensi vuonna. Aion ottaa takaisin kaiken sienestyksessä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voihan peurat! Ensi vuonna lampaat toivon mukaan pitää peurat loitolla :) Mun pitää opetella vielä etsimään sieniä metsästä; ikinä en ole sienestänyt - myönnän - joten ihan sienien tunnistaminenkin on vielä hakuammuntaa! Mutta oppia ikä kaikki ;)

      Poista
  7. Kivaa, lempiblogissani on taas uutta luettavaa! /Marjut

    VastaaPoista

Olen iloinen, jos jätät ajatuksesi!