torstai 30. maaliskuuta 2017

(Mielen) istutuksia // Spring Plantings




Kuulin työpaikkani valmennuksessa, että valitus ja valituksen kuunteleminen tappavat aivosoluja. Voi kauhea! Mutta en siis valita. Vaan totean, että aivan mahtava fakta: Viimeinkin niin järkiperäinen syy, johon vedota, jotta itse lopettaa valituksen - ja poistuu tilanteesta, jossa valituksen kierteelle ei näe loppua!

Eilen tiputin puhelimeni repun taskusta, ja huomasin sen vasta kotiin palattuani monta tuntia vahingon sattumisen jälkeen. Mieli meinasi mennä niin matalaksi, ja valituskäyrä oli jo todellakin valmis nousuun. Ennen olisi iltani taatusti mennyt täysin pilalle. Nyt päätin tehdä jotain kivaa, joka rauhoittaisi mieltä. Siinäkin vaiheessa meinasin jo valittaa, että nyt kyllä tekisi mieli parantaa mieltä juoksulenkillä - mutta että pitikin juuri samaisena päivänä iskeä kevätallergiaoireet ja olo oli kovin kehno. Eli etten pääsisi lenkille. Eli niin, taisin pikkuisen valittaa.

Sitten päätin, että kivaa voi olla muillakin tavoilla: päätin istuttaa uutta satoa tulemaan. Maaliskuun puolivälissä istuttamani tomaatit ovat jo itäneet, mutta nyt pistin basilikaa, timjamia sekä kuukausimansikkaa tulemaan. Sisustin jopa siinä samalla, kun keksin käyttää istutusten alustana tarjottimia sekä kakkulautasta! Näyttivät niin kivalle nämä kerrosasetelmaistutukset - ja sitten olikin pakko ottaa kuva instagrammiin - ja sieltä saamani tykkäykset ne vasta lämmittivätkin.

Nukuin yöni hyvin ja aamulla mietin, että jopa minä rauhallisesti otinkin puhelimen katoamisen. Kehuin itseäni. Vielä enemmän kehuin itseäni astuessani poliisilaitokselta ulos, säpäleinen puhelin kourassani. Turhaan olisin hermostunut, sillä puhelin löytyi. Enkä hermostunut edes sirpaleista puhelinta, sillä se toimi edelleen. Toki esimies oli puhelimen nähtyään varma, että puhelin täytyy vaihtaa. Minä mielellään ehkä katsoisin sitä säpäleistä näkymää vähän aikaa, ihan vain muistaakseni, että niin monesta asiasta selviää paljon paremmin positiivisin ajatuksin.

Oman itsensä kasvattaminen on kyllä sitä parasta kerrakseen. Onhan noita kasvien siemeniäkin toki mahtava istuttaa ja kasvattaa, mutta onpa se jotenkin tosi palkitsevaa huomata itsessään edistystä - varsinkin, kun tavoitteet tuntuvat välillä täysin utopistisille tällaiselle temperamenttiselle tättäräälle. Välillä ottaa koville, ja alamäki on kova - mutta on se mahtava välillä nähdä myös niitä edistymisen askeleitakin.

Torstai oli tänään niin toivoa täynnä - ja toiveet täyttyivät. Kiitos sinä ihana ihminen, joka olit palauttanut säpäleisen puhelimeni poliisilaitokselle. Pieni - mutta niin suuri ja hieno teko!







I planted some seeds yesterday. I used different kind of pots and some trays - and set some Sant Paulias among the plantings. It looked so great, that I had to take some pictures. 

The spring is so hopeful and awesome season - or what do you think?



_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebookPinterestTwitter and YouTube!

torstai 9. maaliskuuta 2017

Vuoden 2016 aikaansaannokset & To Do List 2017



Ja niin vierähti taas vuosi, ja mietimme nyt kevään kynnyksellä, mitkä asiat me priorisoitaisin tämän vuoden To Do Listalle. Viime vuonna näihin samoihin aikoihin kirjoitin ensimmäisen vuoden aikaansaannoksista - ja lupasin samalla, että vuonna 2016 otammekin vähän rauhallisemmin. Voin sanoa: emme onnistuneet tässä. Alapohjan remontointi oli kaikkea muuta kuin rauhassa ottamista, eikä sitä oltu edes huomioitu kyseisellä listalla. Kevättalven sisäilma pisti meidät kuitenkin vakuuttuneeksi siitä, että jotain oli tehtävä.

Mutta kyllä se kannatti; sisäilman puhtaus on kyllä paljon tärkeämpää kuin moni muu asia tällä tilalla. Ehkä tänä vuonna onnistummekin ottamaan rauhallisemmin. Uskoisittekohan, jos luvattaisiin niin?

Viime vuoden listaa katsoessa voin kuitenkin huojentuneena katsoa sen lyhentyneen merkittävästi. Toki alapohjan korjauskin oli toimenpiteenä suuren suuri ponnistus, mutta onnistuimme keskittämään voimavaramme muutamaan isoon asiaan, emmekä yrittäneet ihan liikaa tehdä kaikkea, ja saimme näin jotain valmiiksikin!



Suurimmat urotyöt torpan kunnostuksessa vuonna 2016:

Alapohjan korjaus, klik!
Tuvan ja kammarin yhdet ulkoikkunat kunnostettu, klik!
Sammaleista katonaluslautaa ei vaihdettu vaan putsattiin ja maalattiin, klik!
Torpan nurkkalautoja paikkamaalattiin pellavaöljymaalilla,
Talon ja navetan rännien uusimiset lähes valmiiksi.



Tekemättä jäi seuraavat asiat, jotka on tavoitteena tehdä nyt vuoden 2017 aikana:

Tupaan uusi ikkuna,
Tuvan kiinteiden kalusteiden rakentaminen,
Tuvan ja kammareiden listoitukset sekä maalaus- ja tapetointityöt,
Kuistin osuudelta alapohjan korjaus,
Ulkohuussin maalaustyöt,
Rännien asennusten viimeistelyt, ja
Torpan katon pellityksen korjaus, jos tarve vaatii.



Kun sisällä tapahtui enemmän kuin mitä tammikuussa osasimme edes arvata, tapahtui myös ulkona. Pihaa myllättiin vuoden 2016 aikana enemmän kuin olisimme ikinä osanneet edes arvata:

Torpan läheisyydestä kaadettiin monta kuusta, klik!
Aitan läheisyydestä kaadettiin kuusi,
Pihapiiristä kaadettiin myös kaksi kallellaan olevaa, vanhaa koivua, klik!
Pelastettiin vanhoja marjapensaita, klik!
Leikattiin vanhoja omenapuita,
Talon ympäristön maaston muodot muokattiin, klik!
Talon ylärinteelle, pihan keskelle sekä Navetan ylärinteelle kaivettiin salaojat, klik!
Kasvimaan ensimmäinen osa perustettiin, klik!
Kanalan ympäristön maastoa muokattiin ja perustettiin uusi hyötytarha, klik!
Nuotiopaikka ison kiven juurelle,
Komeat kivimuurit kasvimaan ympärille, klik!
Uusi perennapenkki aurinkopaikalle,
Saunan pesuvedet johdettiin alarinteeseen.

Tekemättä jäivät seuraavat asiat, jotka on tavoitteena tehdä nyt vuoden 2017 aikana:

Kanalan edustalle niityn uusintakylvö,
Navetan edustan maanpinnan muotoilut,
Torpan keittiövesien johtaminen alarinteeseen,
Saunan nurkkalautojen uusiminen ja maalaus (hirret päät ovat osin sateen armoilla).
Päätalon oven maalin poisto ja uudelleen maalaus.
Navetan ja saunan ovien maalin poisto / uudelleen laudoitus (navetta) ja maalaus.

Lisäksi olemme laajentamassa kunnostusprojektia aittaan, josta olemme tekemässä pientä piilopirttiä pienokaisille. Aittaa kunnostetaan näillä näkymin mahdollisimman kevyesti niin, että muutoksia ei näy ulospäin muutoin kuin yhtenä ikkunana metsään päin. Ikkuna tuo valoa sähköttömään tilaan. Myös korvaushirret aitan alaosassa voivat näkyä, vaikkei tavoite olekaan näkyvä vaan pikemminkin säilyttävä muutos.Vanhan lattian päälle rakennetaan uusi lautalattia, sillä nykyisellään lattiassa on jopa reikiä, joita hiiret tai rotat ovat ajan saatossa nakertaneet. Aitasta tulisi lapsille leikki- ja kiipeilypaikka etenkin sadepäivien varalle; vähän niin kuin leikkimökki, mutta puhutaan kuitenkin mielummin vaikka leikkiaitasta! Katsotaan, mitä tuleman pitää! Tytär jo innolla suunnittelee mökkinsä sisustusta; äidille tulossa kova kilpavarustelija sisustuksen saralle!




This year we are trying to do our best to do less! Funny thing; we also thought the same last year, but did more than we even could imagine! Let's see what kind of year this will be?




_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebookPinterestTwitter and YouTube!

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Talvipäivät torpalla // Winter days on the farm




Vietämme kevättalvea torpalla nyt toista kertaa. Siis vasta toista kertaa! Tuntuu nimittäin, että en edes muista aikaa ennen torppaa. Mitä me silloin teimme kevättalven päivinä? Meillä oli varmaan tosi tylsää.

Kevättalvi on ollut tänäkin vuonna jotenkin rauhaisa torpan mailla. Luonto uinuu ja valoisa aika on lyhyt. Keskellä ei mitään on tosiaan todella pimeää pimeän laskeuduttua. Ulkona ei vaan ole pimeällä enää mielekästä touhuta - samoin sisällä pimeys on ollut huomattava, kun sähkötyöt odottavat vielä tekijäänsä.

Kyllähän me silti ollaan puuhailtu. Pikkuhiljaa hissukseen. Huomaan nauttivani aivan mahdottomasti ensimmäisinä aurinkoisina talvipäivinä hetkistä, kun saadaan touhuta ulkojuttuja. Tehdä halkoja, kasata niitä pinoon, kantaa risuja risuaitoihin, siivota ulkorakennuksia ja polttaa lahonneita puita nuotiolla. Ensimmäiset hetket, kun nautit kahvit ulkona, nuotion äärellä.

Pieniä ja jotenkin rauhallisempia hetkiä kuin keväämmällä ja kesällä.



Risuaitoja on nyt kasattu pari vuotta. En ole tainnut väläyttää niistä tähän mennessä yhtäkään kuvaa. Syynä on se, että ne ovat olleet koko ajan kesken. Kun tanskalainen maajussi teki risuaitaa, hän nosti ensin tukipuut pystyyn ja nosti tukipuiden väliin risut. Meillä mennään pää edellä puuhun. Ensin kasataan risut ja kasatessa mietitään koko ajan, millaiset tukilaudat tai -tolpat me tähän laitetaan. Risuaidat näyttävät tämän johdosta enemmän risukasoille.

Miksi tätäkin sitten pähkäilemme? Siksi, että haluaisimme tukipylväistä ja laudoista mahdollisimman pitkäikäiset. Mies on ehdottanut painekyllästettyä, mutta minä en voi sulattaa sellaisten myrkkyjen pääsyä maillemme. Itse olen ehdottanut ihan tavallisia lautoja, mutta mies tuumii siihen, että entä jos riukuaitatolpat. No minä siihen, että sellaiset sitten. Mies sitten etsii sellaisia netistä. Ja ovatpa ne kalliita. Mies kyselee naapureilta, ja tuumaavat, että kyllähän sellaisia kuusia tuolla metsissä on, että josko sieltä voisi sellaisia löytyä. Ja sitten odotellaan ja ihmetellään. Kunnes tässä menneenä viikonloppuna naapuri tuumasi, että vieläkö niitä tolppia haluatte. Hänellä olisi hyvä paikka tiedossa, ja lähelle pääsee peräkärryllä.



Hitaasti hyvä tulee - taitaa olla minun perussanoma täällä blogissa. Lausetta on vain pakko hokea, sillä nopeaa tahtia tästä ei saa sitten väen väkisinkään! Ja kyllä minä olen lauseen takana vahvasti; mielummin mietitään tarkasti, mikä on se oikea ja lopullinen vaihtoehto, kuin ostetaan jotain nopeasti ja kadutaan sitä hetkeä myöhemmin.

Ehkä siis ensi kesänä pystyn näyttämään teille otteita valmiimmista risuaidoista, jotka reunustavat pihamaatamme kahdelta sivustalta. Sitten kun maa sulaa - ja ai niin, sitten kun on saatu kuuset kaadettua, siistittyä, veistettyä - ja sitten: asennettua! Vain yhdestä paikkaa aitaa tukee varsin huterat kepit, ja tästä kohtaa kehtaan aiheeseen liittyvän ainoan kuvankin julkaista. Kas tässä; näyttää kenties enemmän aidalle kuin risukasalle!



The winter days on the farm have been quite lazy - and we needed it. After hard work autumn it is so nice just plan and dream! One of the plans is this twig fence - how to underpin it. The last picture shows the only place, the fence looks like a fence; elsewhere they look like twig masses.





_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _


Mrs Sinn also in InstagramFacebookPinterestTwitter and YouTube!



torstai 2. maaliskuuta 2017

Vanhat listat // Old Moldings



Torpan kunnostaminen on edennyt viime syksyn puristuksen jälkeen erittäin hitaasti, mutta sitäkin hartaammin. Mies on nimittäin ihan höpsähtänyt listoihin. Hän suunnittelee ja mallailee vanhoja listoja ja miettii jos miltäkin kulmalta, mikä on paras ratkaisu mihinkin kohtaan. Hartaasti hyvää tulee, ja kiirettähän tässä ei saisi olla. Toki välillä kaipaisi valmista, mutta hassua, miten tähän keskeneräisyyteen vain vuosien saatossa tottuu.

Ja kyllä sitä osaa vain arvostaa niinkin pieniä asioita - kuin nyt esimerkiksi sitä, että enää ei näy niin monen ikkunan ja oven pielessä kuivaa sammalta. Pienet, mutta niin suuret ilot!



Muutamat listat saatiin talvilomalla paikoilleen. Listoituksessa käytetään pääosin vanhoja talolta ja tiluksilta löytyneitä listoja. Pikkuisen on teetetty lähisahalla uusia listoja vanhojen mallien mukaan; aiempi kunnostaja kun oli vaihtanut vähän erityylistä jalkalistaa tupaan, mikä ei nyt varsinkaan miehen yhtenäisyyttä rakastavaa silmää hivellyt.

Panelien päälle mies ajatteli askarrella listat käyttämällä naapurilta saatuja helmiponttipaneleita. Ei siis valmista reunalistaa, vaan kokeillaan, josko saataisiin siihenkin listat ikään kuin ilmatteeks! Näytän myöhemmin, miten kävi - kun siihen vaiheeseen päästään.




Paljon ei ole näyttää - mutta näytinpä muutaman vilauksen kuitenkin. Kyllä kun kuvia katselee, tekisi niin jo mieli maalisutia näyttää torpallakin - mutta kyllä se sekin aika sieltä tulee. Yritän malttaa mieleni.

Ja vilaus myös yhdestä kirppislöydästäni; löysin nimittäin Kermansaven amppeliruukkuja. Siellä ne kiikkuvat jo ikkunalla. Pikkasen orpona, sillä sisältöä niissä ei vielä ole. Onko teillä ideaa jollekin perinteiselle amppelikasville, joka tänne sopisi? Otan mielelläni vinkkejä vastaan. Parhaiten tietenkin sopisi sellaiset kukat, jotka kestäisivät useamman päivän kastelematonta jaksoa talvella, mutta voidaanhan toki talvisin tuoda kukat kaupunkikotiinkin.

Kiitos muuten suuresti edellisten postausten kommentteihin! Niin innostavia, ymmärtäväisiä ja osaavia tsemppejä ja neuvoja - asiaan kuin asiaan. Olette mahtavia!


Old moldings are partly installed. I can't wait to start indoor painting - but hold on and step by step. This is going to be so beautiful!






_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _


Mrs Sinn also in InstagramFacebookPinterestTwitter and YouTube!